21.11.2012

Elvytys ja ensihoitajaopinnot

Koulussa oli tänään ensihoitotuntien aiheena elvytys. Elvytettyhän ollaan jo aikaisemminkin tämän muutaman kuukauden aikana kun opinnot ovat alkaneet, mutta tänään oli elvytyksen ja sydänrytmien teoriaa, sekä hieman defibrilaattorin käyttöä. Aikaisemmin olemme harjoitelleet puhallus-painelu-elvytystä EA1-kurssin oppien mukaisesti. Eikä tämäkään varmasti ollut lähelläkään viimeinen kerta, onhan elvytys täkein taito mikä ensihoitajalla on. Raamattuna luonnollisesti elvytyksen käypähoitosuositus. Nyt pureuduimme hieman edemmälle jo maallikkotason tiedostamme ja mietimme mitkä ovat ambulanssissa hoitaja 1 ja hoitaja 2 roolit elvytystilanteessa. Löysinmpä tällaisen videon ihan oikean elämän elvytyksestä, ja suurinpiirtein noin tilanne on meillekkin opetettu. Videolla on varmaan huomattavaa hoitajien rauhallinen käytös, jossain tässä opiskeluiden lomassa täytyisi myös löytää sisältää se zen-fiilis kun tuollaisiin hieman kinkkisiin tilanteisiin lähdetään mukaan. Valitettavasti siis videon potilas ei selvinnyt elvytyksestä takaisin normaaliin sydänrytmiin, ja kuoli.



Ensihoitajaksi opiskellaan siis ensin samaan aikaan sairaanhoitajaksi ja perustason esihoitajaksi, ja näiden jälkeen AMK:ssa opiskellaan vielä hoitotasoiseksi ensihoitajaksi kaksi viimeistä vuotta. Olemme vielä siis ensimmäisenä vuonna perustasolla opinnoissa, ja niissäkin ihan alkuvaiheessa. Ihan uskomaton määrä informaatiota täytyy pystyä sisäistämään neljässä vuodessa, ja ne täytyisi vielä muistaakkin sitten oikeissa töissä. Kuten aikaisemmin mainitsin niin ensimmäinen ensihoidon harjoittelu minulla on joulukuussa, eli muutaman viikon päästä. Suoritan sen viettämällä viikon Seinäjoella ambulanssissa, ja sen jälkeen viikon päivystyksessä. Minulla on tästä vielä hieman ristiriitaiset tunteet: odotan harjoittelua innolla, mutta koska emme vielä kovinkaan paljon voi tehdä potilaille, pelkään olevani enimmäksenn vain tiellä. Ja se myös hieman mietityttää että jos eteen tuleekin vaikea tilanne, en osaa yhtään sanoa kuinka siihen reagoin. Tässä kun kotikoneella istuu, tuntuu että kaikesta selviää, mutta homma voikin olla aivan eri jos näkee ensimmäisen esimerkiksi tapaturmaisesti kuolleen ihmisen. Tavallaan ensimmäisessä harjoittelussa selviää kyllä paljon sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, mitä täytyy treenata, tai mitkä ovat jo valmiiksi alalle sopivia.

Huomenna on sitten kuitenkin kaiken opiskelun keskellä luokan pikkujoulut! :) Hyvä vähän pitää taukoa opiskeluun, en olisi enää yhtään latinankielistä luun tai verisuonen nimeä jaksanut tankata päähäni!




8 kommenttia:

  1. Terve!

    Olen ajatellut hakea 2014 keväällä Oamkiin opiskelemaan ensihoitajaksi. Olisiko sinulla antaa vinkkejä haastattelua varten? Mitä kysyttiin ja oliko jotain suullista ongelmanratkaisua? Ja onko teidän ryhmässä kuinka vanhoja opiskelijoita? Itsehän olen jo yli 30-vuotias :) Olisin kiitollinen tästä avusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heps!
      Meidän ryhmässä on melko laaja kirjo opiskelijoita. Nuorimmat suoraan lukiosta ja vanhimmat hieman yli 30-kymppisiä. Osalla on jo toinen tai useampi ammatti takana, ja osa on suoraan lukiosta tulleita. Osalla myös alan koulutus lähihoitajatasolta. Tosi hyvä ryhmähenki on, ja ei siinä kyllä paljon ole huomannut ikäeroja, kun kaikilla on vähän omintakeinen tuo huumorintaju. :D Eli ikä tuskin tulee merkkaamaan yhtään mitään.

      Pääsykoehaastattelu oli ainakin minun aikanani vain oikeastaan sellainen henkilöhaastattelu, jossa pyrittiin selvittämään millainen tyyppi on. Ei siis mitään ongelmanratkaisua ollut, tai muuta vastaavaa. Haastattelijoina toimii meidän ensihoidon opettajat, tai ensihoidon koulutusohjelmavastaava. Peruskysymyksiä ainakin edessä, eli miksi haluaa alalle, omat vahvuudet, ja kehityskohteet yms. Minulta myös kysyttiin paljon motivaatiosta ja ihan käytännön elämän sopimisesta tähän työhön. Haastattelija myös pyysi kertomaan oman elämän vaikeimmasta hetkestä. Tuntui vähän siltä että pyrkivät arvioimaan haastateltavan mielenlujuutta. :)
      Haastattelu tuntui melko rennolta tilanteelta, ja sen jännittäminen oli aika turhaa. Minähän en ensimmäisellä kerralla sisälle päässyt, mutta toisella kerralla kun en niin paljon jännittänyt niin onnistikin! Haastattelija voi jonkin verran tentata ja keksiä haasvia kysymyksiä, mutta parhaiten sen menee kuin on reilusti oma itsensä. Tietysti ei ole haitaksi miettiä vähän vastauksia etukäteen, mutta voisin uskoa että sellaiset etukäteen mietityt esimerkkivastauksetkaan ole hyviä. Tällä alalla pärjää jo pitkälle sillä että osaa olla supliikki ja höpötellä potilaille, joten jos sellainen taito on jo valmiiksi hallussa niin haastattelun pitäisi sujua hyvin!

      Poista
  2. Kiitos vastauksesta! Hyviä vinkkejä annoit ja rohkaisit minua hakemaan alalle (oli se sitten hyvä tai huono asia). :) Uskon ainakin, että ensihoitajien työllisyysnäkymät ovat tulevaisuudessakin hyvät. Ja kyllä minulta tulee välillä vähän liikaakin juttua =)

    Mitä olet muuten pitänyt opinnoista ja mikä on ollut mielestäsi hankalaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohtui muuten sanoa että kannattaa silmäillä jo koulun kursseja, ja muutenkin tulevasta ammatista kannattaa tietää jo haastattelussa jotain. Ainakin nyt perus- ja hoitotason ero. :)

      Minä olen yhden korkeakoulun jo käynyt, mutta tässä nykyisessä koulussa yllätti kyllä se lukemisen ja työn määrä. Varsinkin nyt toisena vuonna omaa aikaa saa kyllä vaalia. Lähiopetustunteja tuntuu joskus tärkeille asioille(esim.anatomia, ensihoidon opinnot) liikenevän liian vähän, ja sitten niiden edestä tehdään paljon itsenäistä hommaa. Sitten on muutamia vähemmän järjevältä tuntuvia kursseja, joille sitä aikaa kyllä riittää. Mutta sisulla nekin tahkotaan läpi. Kurssit on ihan mielekkäässä järjestksessä oppimisen kannalta, mutta aina saa kertailla vanhaa kun tulee jotain uutta asiaa.

      Mutta opetus on erityisesti ensihoidon kursseilla ollut mahtavaa. OAMKia on joskus kehaistu opettajien ja luennoitsijoiden taholta parhaaksi ensihoidon kouluksi. Luennoilla on aina tilaa keskutelulle, toisin kuin esim. anatomian massaluennoilla. Mutta omaa kiinnostusta saa kyllä olla kaikessa jotta asiat jäävät päähän.
      Sote- alalla, ja sitä myöten tässä koulussa on myös havaittavissa välillä käsittämätöntä epoloogisuutta ja pelleilyä, joka johtaa sitämyöten sote-ahdistukseen. :D Ahdistus johtuu usein ihan käytännön asioiden toimimattomuudesta koulussa, joskus se vaan ainakin minua pistää kismittämään ihan huolella.
      Tuohon kysymykseen voi vastata vaikka kuinka pitkästi, mutta kyllä olen tykännyt tähän mennessä! Pitkän koulutuksen aikana motivaation alenemisia tulee aina, mutta kummasti ne aina paranee kun on ensihoidon simulaatioita tai muuta jännää. :) Tästä blogista voi löytyä myös vähän lisää vastauksia kysymykseen. Jos haluat skipata heppahöpötyksen niin tuosta vasemmalat voi klikata postien aiheet käsittelemään vain opiskelua. :D

      Poista
  3. Kiitos vastauksesta ja vinkeistä. Olen tässä päivittäin lukenut sinun alaan liittyviä postauksiasi ja hevosjuttuja vähemmän, vaikka kyllä hevosetkin kiinnostaa :) Kuulostaa varsin pätevältä oppilaitokselta. Vaivaan sinua vielä parilla kysymyksellä :) Saitko muuten hyväksiluettua yhtään mitään aikaisemmasta amk-tutkinnostasi? Ja mitä vinkkejä osaisit antaa ns. ennakkotehtävään eli portfolio-konseptiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain hyväksiluettua ne peruskurssit eli ruotsin, äidinkielen ja englannin. Ruotsi ja englanti piti vaan käydä tenttimässä, jotta alan sanasto on varmasti hallulla. Näiden lisäksi ainakin tietotekniikkaan ja tutkimus- ja kehittämistyon menetelmiin sain osahyväksilukuja. Valmiista opparista saa myös hyväksilukuja opparikursseille, mutta itse käyn ne kyllä, koska uusi oppari pitää kuitenkin kirjoittaa, ja siihen tarvii kaiken avun minkä saa.

      Siihen tehtävään taitaa tulla hieman ohjeistusta jossain vaiheessa, jos ei ole tullutkin. Mitään vinkkiä en oikein osaa antaa, kun en tiedä millä mielellä niitä portfolioita luetaa. Kannattanee varmaan välttää turhaa kikkailua, ja siinäkin olla vain oma itsensä. Jotenkin tätyyy kai erottua porukastakin, mutta ainakin oma portfolio on näin jälkikäteen luettuna hyvin keskinkertainen. :D

      Poista
  4. Nuo varmaan saisin sitten itsekin hyväksiluettua. Nopeutuuko sinun valmistuminen hyväksilukujen vuoksi ? Vielä kerran paljon kiitoksia vastauksista ja ajastasi! Näillä eväillä on jo vähän helpompi lähteä uutta uraa kohti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä se oikeastaan nopeudu. Jos näkisi vaivaa niin voisi valita kursseja eri järjetykseen kuin muut luokkalaiset, mutta sitten saa kyllä kyttäillä huolella että kaikki tulee suoritettua. Mutta valmistumista saa kyllä nopeutettua jos tekee esim. harjoitteluita kesällä ja lomilla yms. :)

      Poista